sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Toivepostausta: huoneeni

Lukijat on kyselleet kovasti missä asun ja millanen mun huone on. Tässä nyt muutamia pikasesti räpsittyjä kuvia (tiedän niiden laadullisesti olevan ihan järjettömän upeita, mutta saanee kelvata). Siisteyteen ois toki voinu panostaa enemmän...

 


 


Eli tässä muutamia kuvia siitä millasessa paikassa vietän aikaani. Ihan perushuone, ei varmaan mitään sen erikoisempia tarttee selitellä tai mainita.

Pailailen kiinnostavampien juttujen parissa huomenna, tää nyt oli tällänen pikanen välipostaus, mutta ainakin toiveenne toteutu. 

8 kommenttia:

  1. Ois kiva saada postaus sun ateriasuunnitelmasta :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juu se on suunnitteilla, pitää vaan vielä keretä toteuttaan :) koitan mahollisimman pian saada sellasen aikaseks kun perään on niin paljon jo kyselty (:

      Poista
  2. Olisiko sun hyvä muutta pois kotoa, jos perhetilanne aiheuttaa stressiä ja pahentaa sairautta? Mulla on sama ongelma vaikka en sairastakaan syömishäiriötä, mutta oon sairastanut masennuksen. Ongelmat meidän perheessä saavat mut aina ihan tolaltani, järjestelen asioita ja stressaan, ruokahalu katoaa, olen huonovointinen ja yritän vahtia kaikkia perheenjäseniä ja kontrolloida kaikkea. Kotoa poismuutto helpotti, samoin psykoterapia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En näe yksinasumista kunnollisena ratkaisuna tähän tilanteeseen. Ollaan asiaa pohdittu, mutta tultu siihen tulokseen että haitat olisivat hyötyjä suuremmat. Kiitos kuitenkin neuvostasi :)

      Poista
  3. Huoneesi on aivan ihana! Ja todella siisti, älä siitä huoli. :)

    VastaaPoista
  4. On tosi hienoa että pystyt kertomaan julkisesti tästä sun sairaudesta ja myös siitä miltä susta tuntuu! Oon itsekkin entinen anorektikko, mutta itse en olisi pystynyt kertomaan tunteista näin avoimesti. Itseä motivoi syömään tuolloin ajatus siitä, että en halua osastolle, ja niin tsemppasin kovasti syömisen kanssa. mutta kaikilla paraneminen ei tokikaan käy niin yksinkertaisesti. Siispä tsemppiä kovasti! ja toivottavasti tämän blogin kirjoittaminen auttaa paranemisessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluan jakaa tarinani ja olla esimerkkinä muille anoreksian kanssa kamppaileville. Samalla blogin kirjoittaminen auttaa mua itseänikin paranemaan. Se antaa motivaatiota ja auttaa jaksamaan kun on vaikeeta. Varsinkin kun oon saanut seurakseni näin ihania lukijoita mitä te olette<3

      Hienoa että oot voittanut anoreksian! Paljon tsemppiä jatkoon, oot arvokas ihminen :)

      Poista